Hyvää alkanutta vuotta. Kai sitä vielä saa toivotella, vaikka helmikuu jo häämöttää.
Anonyymien Hätähousujen * kuukausittaisessa kokouksessa tunnusti jokainen vuorollaan: on jo aloitettu kylvöt. Kiitos tekniikan, ei se enää ole niin hullua ja turhauttavaa kuin joskus edellisellä vuosituhannella. Ja hyviä selityksiä riittää: Pullokurpitsa tarvitsee pitkän esikasvatuksen, sama pätee munakoisoon ja paprikoihin ja vesimeloniin. (Ensi viikolla varhaisista kylvöistä sitten enemmän.)
Otsikko on tahallisen provosoiva: ei kukaan osta taimia tammikuussa tällä pallonpuoliskolla. On tyydyttävä siemenfirmojen antiin ja siementen rapisteluun, ne eivät vieneetkään joululomasta kuin viikon. Toinen viikko meni työkalujen huoltamiseen, pihatyövaatteiden korjaamiseen, siemeninventaarioon (ja puutarhasta kerättyjen siementen pussittamiseen) ja kiitos leudon sään, pieneen joulupolskaan kasvihuoneessa. Siellä oli pieni kuusi koristeineen ja valoineen.
Blogi oli puoli vuotta telakalla, sillä tämän sivuston kanssa on ollut massiivisia ongelmia. Sain kesän jälkeen myös suht ärhäkän borrelioosin, eli joku niist nyhtämistäni noin kolmesta sadasta pirulaisesta kantoi bakteeria. Mutta ei hätää. Puutarhassa saattoi pörrätä marraskuun alkuun ja ottaa vahingon takaisin ja kiitos ihmeparantumisen, kiveystä voi näköjään naputella otsalampun valossa oikein hyvin.
Puutarhaproosaa tai puutarhoja sivuavaa kirjallisuutta riittää. Esimerkiski Lotuslandin perustajasta, puolalaissyntyisestä Ganna Walskasta tehty elämäkerta on melko uskomaton tarina lievästi sanottuna värikylläisestä elämästä. Ennen puutarhan perustamista hän eli Euroopassa ja keräsi aviomiehiä: oli venäläinen kreivi, pari amerikkalaista miljardööriä, hullu tiedemies, playboy, joogi... Diiva halusi hurmata myös Mussolinin ja Göringin, osittain siinä kuulemma onnistuikin. Walska olisi halunnut olla suuri oopperatähti ja diivan elkeistä oli ilman muuta hyötyä, vaikkei laulu sitten sujunutkaan. Samainen diiva on ollut useamman kirjan aihe, ja hän ehti kirjoittaa elämästään jonkinlaisen kohukirjan. Aineistoa oli yli tarpeen, sillä juhlia riitti. Kuten vaikka Walesin prinssillä varustetut ja kokaiinilla ryyditetyt bileet 1930-luvun alkupuolella Lontoossa.
Joulukuplasta oli muuten vaikea kavuta pois, sillä olisi voinut olla siellä muutaman kuukauden. Vertaistuella selvittiin taas. (Anonyymit Hätähousut jo mainitsinkin.) Heitä taisi olla Kuopiossa viime sunnuntaina, kun kävin pitämässä pienen luennon kasvikokeiluista. Porukkaa oli tupa täysi. Vanha naapurini Outi T. kaukaa 197o-luvulta oli järjestämässä keikkaa, joten me olimme ikään kuin vanhoja tuttuja Tuomikadulta. Sain puheenjohtaja Anja Rämöltä satavuotiaan Kuopion Puutarhaseuran historiikin, ja se on muuten harvinaisen hyvin tehty, aina kuvia ja taittoa myöten.
Jos vain nämä sivut eivät taas katoa, kirjoitan tänne sunnuntaisin.
*) Anonyymit Hätähousut on liian varhaisesta kylvöhullutuksista diagnoosin saaneiden tukiryhmä, joka kokoontuu täysikuulla. Mottomme tuossa alhaalla.
Kommentare