Jäisillä kaduilla ja teillä on kaaduttu ennätystahtiin, kerrottiin jossain. Itse pyllähdin myös puunhakureissulla (omassa pihassa) ja nanosekunnin ajan ehdin miettiä, että näinkö menee kevät sitten käsi paketissa. Tai kallovamma tulee, eikä suusta tule enää sitäkään vähää antia mitä tähän saakka. Siihen aikaan kun Aki ja Turo seikkailivat tv-sketseissä, eräässä palvelutalossa asui kaatumisen jäljitä mies, jonka suusta ei tullut muuta kuin auks töks töks.
Kävin siellä tapaamassa ystävää, jonka parvekkeelle teimme pienen ruukkupuutarhan. Osuin hissiin tyypin kanssa ja ensin luulin asiaa läpäksi, mutta sitten ilmeni että läppä oli kestohokema, ja siis 25 vuoden ajan. Jotkut käskevät harjoittelemaan kaatumista kuin jotain jänskää epilepsiatanssia, ehkä kurssejakin pidetään jossain. Siellä lienee kypäräpakko ja läskipuvut käytössä, ja varpaisiin asennetaan kamerat.
Mutta ihmeitä sentään tapaa päivittäin, ja ne kaikki vihertävät. Yksi pullokurpitsoista oli niin pitkä, että se katkesi siirrettäessä. Onneksi latvan voi juurruttaa niin kuin vahingossa tai tahallisesti pätkityn kurkun taimen kanssa olen joskus tehnyt. Tällä menolla pullokurpitsan kukinta alkaa ennätysaikaisin, mikä tarkoittaa että vihertumppu pääsee pölyttäjän hommiin. Muutaman tunnin tämä tapaturman uhri oli kaktusten seurassa pahvimukissa, kiireessä en muuta keksinyt. Kolme vuotta sitten kylvetyt kaktukset ovat mandariini kokoisia, ja ulos nekin pääsevät heti kun pakkaset ovat ohi.
Viime viikolla piipahdin ystäväni luona Tampereella, ja aamukävely Tahmelan siirtolapuutarha-alueella sai sormet syyhyämään. Siellä oli useammalla palstalla työkalut valmiina odottamassa, ja me Helmin kanssa annoimme auringon häikäistä. Maaliskuun oikeudet - toivominen ja odottaminen - ovat astuneet voimaan valon voimalla.
Nämä pienet maatilkut ovat tärkeitä. myös Helsingissä. Siellä aiotaan vuokrat kolminkertaistaa, mikä ei oikein ole linjassa päättäjien kauniiden puheiden kanssa. Ehkä seuraavaksi Helsinki vuokraa aarimaata kilohintaan. Jos vielä väittävät siihen lisätyn kollageenia, niin voivat kiskoa entistä enemmän - tämä on parasta nivelille! Sitten vaan jokin tutkimus kehiin, jossa kerrotaan kyseisen aineen imeytyvän erityisen hyvin juuri käsien ja polvien kautta. Patentti vetämään.
Paluumatkalla istuin ankealla Pieksämäen aseman (ulko)penkillä ja kuuntelin junaan osuneen tuttavan kanssa Juicen (& Grand Slam) biisiä) ko. paikasta. "Asema on, ja vähän vankilaa." Se kuulosti meistä kontekstista irrotettuna lähes aforismilta. Kun juna vihdoin saapui, jatkoimme kuvittelemista kuumien juomien äärellä: Millaisia biisejä "konsonanttien konna ja verbien velho" (Suosikin otsikko 1977) tekisi tästä ajasta? Istuttaisiko vielä omenapuun?
Siemenet ovat muuten saapuneet Lidlin myymälään, ja ainakin paikallinen valikoima on aikaisempiin kasvukausiin verrattuna todella suppea. Uskon sen täydentyvän, sillä vain kaltaiseni anonyymit hätähousuilijat kehtaavat niitä kysellä kun vielä joulukukkia on myynnissä. Sama hätähousu lähtee nyt pelastamaan kurpitsaa ja kurkkaa jogurttikoneeseen, josko sieltä pilkistäisi jotakin.
תגובות