Edelleen kukkivista joulukukkasista huolimatta sisäinen kelloni puuskuttaa pahasti etuajassa. Elän nimittäin maaliskuun loppua. Jos tuomiopäivän kellon viisareita on jälleen kerran siirretty lähemmäksi puolta yötä eli totaalituhoa, niin vihertumpuilla on täysi oikeus ja velvollisuus sännätä kohti kasvukautta välittämättä häiriötekijöistä.
Tällä hetkellä enemmän vanhan ajan harava-antennia kuin kukkasta muistuttava enkelinpasuuna (Brugmansia x candida) kasvaa niin suuressa ruukussa, että sitä voi liikutella vain nokkakärryillä. Kukka pääsikin sitten eilen ajelulle ja pois viileästä ja pimeästä varastosta niin kuin pääsi myös nenäliinapuu (Davidia involucrata). Viime keväänä ensin mainittu pinnisti ensimmäisen pasuunansa jo maaliskuussa, ja viimeinen torvi aukesi syyskuun lopussa. Melko pitkä kukinta-aika, vaan pitkä oli myös kesä. Nenäliinapuu eli kyyhkyspuu ei kuki vielä vähään aikaan, todennäköisesti ehdin päästä eläkkeelle ja täyttää 70 vuotta ennen kuin puun valkoisia, ihmeellisiä kukkia pääsen tällä pihalla ihastelemaan.
Paprikat ovat kasvaneet, ja muutama erikoisempi pullokurpitsa - miten niin hätähousu? Vanhoja akvaarioita ja ledejä on jonossa useampia, ja tällä menolla viherhuoneessa tulee olemaan ruuhkaa, sillä kylvöt ovat vasta alkaneet ja jotkut kasvavat sitten ulos pilttuistaan. Vaikka sisäinen kello hortoilee jo kesäaikaan siirtymisen tienoilla, ei se sulata routaa eikä lämmitä pellon laidassa häämöttävää kasvihuonetta. Vein sinne kyllä jo valmiiksi vedenkeittimen, korppuja ja teepusseja, sillä kasvihuone toimii myös vihertumpun tankkauspisteenä. Aurinkorasva ja hyttysmyrkky saattavat vielä jäätyä.
Koska lunta on vähän, viritän pellon laitaan pian paksun pressun. Näin rikkaruohot eivät pääse aloittamaan riehumistaan missään vaiheessa, ja pressun paikalle teen pari kohopenkkiä. Kylän jätepisteeltä löytyi suuria pahvilaatikoita ja ihmeen paljon niitä autoon mahtuu, kun kääntää takapenkit lepuutusasentoon. Kokeilen tehdä kohopenkeistä hûgelit eli muutaman kukkulan. Penkin pohjalle pahvien päälle ladotaan puita, oksia ja risuja, mitä nyt pihalta ja lähipöheiköstä löytyy. ja sen päälle sitten noin 25-senttinen kompostimultakerros. Kissat ja jänikset juoksevat päivittäin kilpaa ristiin rastiin pihalla, ja etenkin myös tulevien kohopenkkien luona on vilkas liikenne.
Kohopenkkeihin menee karvalautaa jonkin verran, ja siihen kelpaavat vanhat kuormalavat. Nauloja saa irroitella ja sahata, mutta hei - aamukahdeksalta on jo täysi päivä! Eräs tuttu lähetti myös houkuttelevan kuvan lautakasasta, joka pitäisi hävittää pikapuolin, perikunnan talo kun menee pian myyntiin. Lupasin toki auttaa muutaman lankun verran. Tämmöisten arkisten hullutusten parissa ei muista tuomiopäivän kelloa, sen sijaan esimerkiksi kelloköynnöksen terhakka startti siirtää tuhon lukemia taaksepäin. Se on puoli kuusi juuri nyt.
Kommentare